Lämmitysjärjestelmän tuumailua
-
- Viestit: 177
- Liittynyt: 15.10.2019 23:07:10
Re: Lämmitysjärjestelmän tuumailua
Oma kirjoitukseni hävisi bittitaivaaseen, mutta;
Maalämmöstä ja pellettilämmityksestä molemmista noin 15-vuoden omakohtainen kokemus.
Alussa maalämmöllä 180000 kWh/a x 12 c/kWh= 2160 euroa vuodessa.
Sitten pellettilämmitys 3500 kg/a x 200 euroa/1000kg = 700 euroa vuodessa.
Yhteenvetona kolminkertaiset kulut maalämmöllä pellettilämpöön verrattuna.
Taloudessani runsas lämpimän veden kulutus, joka nostaa viisinkertaiseksi edun maalämpöön verrattuna.
Klapeilla /haloilla lämmitys tässä torpassa olisi vielä maalämpöön/pellettilämpöön 30/6-kertainen hyötytekijä. Nyt puilla lämpiää toistaiseksi verstastilat, josta hyvä vertailukohta edellämainittuun.
Maalämmöstä ja pellettilämmityksestä molemmista noin 15-vuoden omakohtainen kokemus.
Alussa maalämmöllä 180000 kWh/a x 12 c/kWh= 2160 euroa vuodessa.
Sitten pellettilämmitys 3500 kg/a x 200 euroa/1000kg = 700 euroa vuodessa.
Yhteenvetona kolminkertaiset kulut maalämmöllä pellettilämpöön verrattuna.
Taloudessani runsas lämpimän veden kulutus, joka nostaa viisinkertaiseksi edun maalämpöön verrattuna.
Klapeilla /haloilla lämmitys tässä torpassa olisi vielä maalämpöön/pellettilämpöön 30/6-kertainen hyötytekijä. Nyt puilla lämpiää toistaiseksi verstastilat, josta hyvä vertailukohta edellämainittuun.
-
- Viestit: 10
- Liittynyt: 12.12.2019 12:50:18
Re: Lämmitysjärjestelmän tuumailua
Ei tämä nyt ihan täsmää. 3500 kg pellettiä on tuottanut max 3500 kg * 4 kWh/kg = 14000 kWh. (700 €/a lienee OKTopituppurainen1 kirjoitti: ↑30.12.2019 23:09:37
Alussa maalämmöllä 180000 kWh/a x 12 c/kWh= 2160 euroa vuodessa.
Sitten pellettilämmitys 3500 kg/a x 200 euroa/1000kg = 700 euroa vuodessa.
Yhteenvetona kolminkertaiset kulut maalämmöllä pellettilämpöön verrattuna.
Ilmeisesti maalämpökin on jotain saanut maasta irti. Jos tuo 18 000 kWh on pumpun kuluttama, on sen tuotto ollut jotain x 2 tai x 3 tuon. Sellaista nyt ei varmaan ole olemassakaan , että tuotto olisi vähemmän kuin sähkön kulutus.
Tai sitten tässä iloisesti unohtuu se muu sähkön käyttö. Jos tuosta 18 000 kWh esim. 10 000 kWh on mennyt kaikkeen muuhin jota mikään lämmitys ei korvaa, sitten tuo voisi melkein natsata, jos on kuumettu lähinnä vettä surkealla hyötusuhteella korkeaan lämpötilaan.
-
- Viestit: 177
- Liittynyt: 15.10.2019 23:07:10
Re: Lämmitysjärjestelmän tuumailua
Nokivasara kirjoitti: ↑31.12.2019 00:47:18Ei tämä nyt ihan täsmää. 3500 kg pellettiä on tuottanut max 3500 kg * 4 kWh/kg = 14000 kWh. (700 €/a lienee OKTopituppurainen1 kirjoitti: ↑30.12.2019 23:09:37
Alussa maalämmöllä 180000 kWh/a x 12 c/kWh= 2160 euroa vuodessa.
Sitten pellettilämmitys 3500 kg/a x 200 euroa/1000kg = 700 euroa vuodessa.
Yhteenvetona kolminkertaiset kulut maalämmöllä pellettilämpöön verrattuna.
Ilmeisesti maalämpökin on jotain saanut maasta irti. Jos tuo 18 000 kWh on pumpun kuluttama, on sen tuotto ollut jotain x 2 tai x 3 tuon. Sellaista nyt ei varmaan ole olemassakaan , että tuotto olisi vähemmän kuin sähkön kulutus.
Tai sitten tässä iloisesti unohtuu se muu sähkön käyttö. Jos tuosta 18 000 kWh esim. 10 000 kWh on mennyt kaikkeen muuhin jota mikään lämmitys ei korvaa, sitten tuo voisi melkein natsata, jos on kuumettu lähinnä vettä surkealla hyötusuhteella korkeaan lämpötilaan.
Kyllä minulle toimitettu pelletti on ollut vähintään certifikaatin mukaan 4.8 kWh/kg. Maalämpöpumpun vuotuinen sähköenergian määrä 18000 kWh. Nämä on mitattuja arvoja. Omissa polttokokeissa olen saanut kattilasta veteen mitattuna pelletin lämpöarvoksi yli 5.5 kWh/kg tuottavaa energiaa.
EDIT:
Linkin tiedoissa on keskimääräinen pelletin lämpöarvo, joka voi olla kalorimetrillä mitattuna huomattavasti suurempikin, riippuen puupelletin laadusta.
http://www.bioenergianeuvoja.fi/biopolt ... /pelletti/
Tuossa linkissä mainitun pelletin lämpöarvoksi on mainittu 4.75 kWh/kg, ja edelleen 600 kg pellettiä sisältää 3000 kWh energiaa, tarkoittaa se minun tapauksessa 3500 kg muutettuna energiaksi 18000 kWh.
Eli pellettilämmöllä mennään vähintään noin 1500 euroa halvemmalla maalämpöön verrattuna vuositasolla. Tämä tarkoittaa jo kymmenessä vuodessa 15000 euroa, joka on kolminkertainen pellettilaitteistojen hankita-arvon. Entä miten on käynyt lämpöpumpulle kymmenen vuoden aikana. Veikkaan että vähintään kerran tai kaksi on pumppu mennyt polvilleen ja korjauskustannukset x-euroa + ne jokavuotiset sähköenergiat päälle.
Mitä tulee maalämpöjärjestelmään, joka maksoi 1990 noin 35000 markkaa. Maalämpöpumppu 8 kW:n EKOPAK Super 10.
Maakeruupiiri 2x 200 metriä 40mm muoviputkella, syvyydessä noin metri savimaa, sijaitsee Lounais-Suomessa. Lämpöpumppu puskuroi noin 1000-litran energiavaraajaan lämpöä, jossa käyttöveden vaihdin. Lämmön siirto lämpöpumpulta varaajalle säädetty optimiin täyden hyötysuhteen saavuttamiseksi. Maakeruupiiriltä tuleva liuos huippukuorman aikana + 1C ja pumpulta lähtee noin -3C. Lämmönsiirtonesteenä Isopropanoli. Lämmityskausi näillä leveysasteilla alkaa syys-lokakuun vaihteessa ja päättyy huhtikuun loppuun mennessä. Maapiirin lämpötila alkaa nousta toukokuun toisella viikolla merkittävästi. Tuona lämmityskauden ajanjaksona pumppu kyllä haukkaa sähköenergiaa, kun ottaa vielä huomioon suurperheen suuren lämpimän käyttöveden kulutuksen.
Re: Lämmitysjärjestelmän tuumailua
8kW maalämpökoneen ottoteho on n. 2,5-3kw, eli kone kävisi lähes ympäri vuoden.Topituppurainen1 kirjoitti: ↑31.12.2019 09:00:10Nokivasara kirjoitti: ↑31.12.2019 00:47:18Ei tämä nyt ihan täsmää. 3500 kg pellettiä on tuottanut max 3500 kg * 4 kWh/kg = 14000 kWh. (700 €/a lienee OKTopituppurainen1 kirjoitti: ↑30.12.2019 23:09:37
Alussa maalämmöllä 180000 kWh/a x 12 c/kWh= 2160 euroa vuodessa.
Sitten pellettilämmitys 3500 kg/a x 200 euroa/1000kg = 700 euroa vuodessa.
Yhteenvetona kolminkertaiset kulut maalämmöllä pellettilämpöön verrattuna.
Ilmeisesti maalämpökin on jotain saanut maasta irti. Jos tuo 18 000 kWh on pumpun kuluttama, on sen tuotto ollut jotain x 2 tai x 3 tuon. Sellaista nyt ei varmaan ole olemassakaan , että tuotto olisi vähemmän kuin sähkön kulutus.
Tai sitten tässä iloisesti unohtuu se muu sähkön käyttö. Jos tuosta 18 000 kWh esim. 10 000 kWh on mennyt kaikkeen muuhin jota mikään lämmitys ei korvaa, sitten tuo voisi melkein natsata, jos on kuumettu lähinnä vettä surkealla hyötusuhteella korkeaan lämpötilaan.
Kyllä minulle toimitettu pelletti on ollut vähintään certifikaatin mukaan 4.8 kWh/kg. Maalämpöpumpun vuotuinen sähköenergian määrä 18000 kWh. Nämä on mitattuja arvoja. Omissa polttokokeissa olen saanut kattilasta veteen mitattuna pelletin lämpöarvoksi yli 5.5 kWh/kg tuottavaa energiaa.
EDIT:
Linkin tiedoissa on keskimääräinen pelletin lämpöarvo, joka voi olla kalorimetrillä mitattuna huomattavasti suurempikin, riippuen puupelletin laadusta.
http://www.bioenergianeuvoja.fi/biopolt ... /pelletti/
Tuossa linkissä mainitun pelletin lämpöarvoksi on mainittu 4.75 kWh/kg, ja edelleen 600 kg pellettiä sisältää 3000 kWh energiaa, tarkoittaa se minun tapauksessa 3500 kg muutettuna energiaksi 18000 kWh.
Eli pellettilämmöllä mennään vähintään noin 1500 euroa halvemmalla maalämpöön verrattuna vuositasolla. Tämä tarkoittaa jo kymmenessä vuodessa 15000 euroa, joka on kolminkertainen pellettilaitteistojen hankita-arvon. Entä miten on käynyt lämpöpumpulle kymmenen vuoden aikana. Veikkaan että vähintään kerran tai kaksi on pumppu mennyt polvilleen ja korjauskustannukset x-euroa + ne jokavuotiset sähköenergiat päälle.
Mitä tulee maalämpöjärjestelmään, joka maksoi 1990 noin 35000 markkaa. Maalämpöpumppu 8 kW:n EKOPAK Super 10.
Maakeruupiiri 2x 200 metriä 40mm muoviputkella, syvyydessä noin metri savimaa, sijaitsee Lounais-Suomessa. Lämpöpumppu puskuroi noin 1000-litran energiavaraajaan lämpöä, jossa käyttöveden vaihdin. Lämmön siirto lämpöpumpulta varaajalle säädetty optimiin täyden hyötysuhteen saavuttamiseksi. Maakeruupiiriltä tuleva liuos huippukuorman aikana + 1C ja pumpulta lähtee noin -3C. Lämmönsiirtonesteenä Isopropanoli. Lämmityskausi näillä leveysasteilla alkaa syys-lokakuun vaihteessa ja päättyy huhtikuun loppuun mennessä. Maapiirin lämpötila alkaa nousta toukokuun toisella viikolla merkittävästi. Tuona lämmityskauden ajanjaksona pumppu kyllä haukkaa sähköenergiaa, kun ottaa vielä huomioon suurperheen suuren lämpimän käyttöveden kulutuksen.
Eli olet lämmittänyt sähköllä..
Kunnollisella maalämpökoneella tehdään 18000kwh energia 5000-6000kwh sähkönkulutuksella.
Varmaan jonkinlaista kehitystä maalämpökoneissa tullut 30 vuodessa, mutta se ei selitä näin suurta eroa.
-
- Viestit: 177
- Liittynyt: 15.10.2019 23:07:10
Re: Lämmitysjärjestelmän tuumailua
Todelliset maalämpöpumpun lukemat ovat käytännössä aivan toista mitä ilmoittavat. Jo yhden asteen lämpötilaero kylmäkierrossa vaikuttaa 5% lämmöntuottoon. Siitä voi kukin laskeskella, jos lämpötilaero on 3 astetta, paljonko lämpöpumppu kykenee siitä irti ottamaan ja millä teholla.JRaaaaaa kirjoitti: ↑31.12.2019 14:29:558kW maalämpökoneen ottoteho on n. 2,5-3kw, eli kone kävisi lähes ympäri vuoden.
Eli olet lämmittänyt sähköllä..
Kunnollisella maalämpökoneella tehdään 18000kwh energia 5000-6000kwh sähkönkulutuksella.
Varmaan jonkinlaista kehitystä maalämpökoneissa tullut 30 vuodessa, mutta se ei selitä näin suurta eroa.
Katseleppa JRaaaaaa lämpöpumppujen testauksia, millä lämpötilaeroilla COP ja SCOP toteutuu.
VTT:n tutkimuksissa on monesti jouduttu keskeyttämään testit, kun lämpötilaero lähenee kylmäkierrossa toisiaan.
Tiedän tasan tarkkaan miten tärkeää on mitoitukselliset faktat lämpöpumpputekniikassa, ja keruupiiri maaperään on niitä haastavampia kohteita. Ei ole lämpökaivokaan välttämättä hyvä, tahtoo sekin jäähtyä ajan saatossa kun pyyntiä on paljon.
Joskus jopa lämpökaivo jäätyykin ja peli on pelattu sen osalta sitten.
Eipä juuri merkittäviä muutoksia 30-vuoden takaisiin maalämpöpumppuihin nähden. Jotakin sentään, kuten mäntäkoneet on nykyään ruuvikoneita ja ohjaus invertterillä. Kylmäaineet vanhemmissa paremmat R22, nykyisiin litkuihin verrattuna. Samoin liuos/keräyspiiri nykykoneikoissa huonompi lämmönluovutukseltaan.
Silloin kun otin käyttöön tuon EKOPAK Super 10 ( pumpun suunnittelija DI Kalevi Junni ) COP:si ilmoitettiin 4.8
Meni viitisen vuotta, kun käyttöveden esilämmitysvaihdin alkoi vuotamaan ja jouduin ohittamaan vaihtimen. Tuon jälkeen testasin normioloissa pumpun tuottoa ja sain kutakuinkin COP:si 3. Pitkiä vetoja ei kestänyt maapiirin osalta ja käyntijaksot piteni aina lämmityskauden edetessä. Tietysti olisi viisasta porauttaa 6" reikää 200 metriä. Nyt kun varastossa on uusi NIBE F1245-8 maalämpökone. Odotellaan että työkyky loppuu niin saa palata alkujuurilleen maalämmön parissa.
Re: Lämmitysjärjestelmän tuumailua
Näin se on. Kunnollisilla ilmavesilämpöpumpuillakin päästään 2,5 - 3 COP-lukemiin vuositasolla, maalämmöllä suurempiin.JRaaaaaa kirjoitti: ↑31.12.2019 14:29:558kW maalämpökoneen ottoteho on n. 2,5-3kw, eli kone kävisi lähes ympäri vuoden.
Eli olet lämmittänyt sähköllä..
Kunnollisella maalämpökoneella tehdään 18000kwh energia 5000-6000kwh sähkönkulutuksella.
Varmaan jonkinlaista kehitystä maalämpökoneissa tullut 30 vuodessa, mutta se ei selitä näin suurta eroa.
Jankkaamiseksi menee tuon kaikkitietävän trollin kanssa taas
-
- Viestit: 177
- Liittynyt: 15.10.2019 23:07:10
Re: Lämmitysjärjestelmän tuumailua
Otin SULPUN sivuilta maininnan;
" Maalämmössä monia mittaustapoja
Maalämpöpumppujen puolella tilanne on ilmalämpöpumppuja parempi, sillä niiden COP-arvoja varten on olemassa Pohjoismaihin soveltuvat EN-standardit. Tosin myös maalämpöpumppujen COP:t voivat johtaa asiaan perehtymättömän kuluttajan harhaan, sillä standardien perusteella voidaan esittää useita erilaisia lukuja.
– Maalämpöstandardeissa mitataan COP-luvut tyypillisesti lämmönlähteen eli maapiirin lämpötilan ollessa +5 astetta ja jakopään +35 - +55 astetta, kertoo Jussi Hirvonen.
Useita "jakopään" eli menoveden lämpötiloja tarvitaan, sillä lattialämmitystä, vesipattereita tai käyttövettä varten pumpulla tehdään eri lämpötiloja. Maalämpöpumppujen markkinointiviestinnässä viitataan tavallisesti näkyvimmin matalimman lämpötilan eli lattialämmityksen +35 asteen mukaan mitattuun lukuun. Näin saadaan kaikkein korkein COP. Tämän luvan ilmoittaminen on perusteltua, sillä lattialämmitys on maalämpöön suositeltavin ja uudisrakentamisessa myös yleisin lämmönjakotapa."
" Maalämmössä monia mittaustapoja
Maalämpöpumppujen puolella tilanne on ilmalämpöpumppuja parempi, sillä niiden COP-arvoja varten on olemassa Pohjoismaihin soveltuvat EN-standardit. Tosin myös maalämpöpumppujen COP:t voivat johtaa asiaan perehtymättömän kuluttajan harhaan, sillä standardien perusteella voidaan esittää useita erilaisia lukuja.
– Maalämpöstandardeissa mitataan COP-luvut tyypillisesti lämmönlähteen eli maapiirin lämpötilan ollessa +5 astetta ja jakopään +35 - +55 astetta, kertoo Jussi Hirvonen.
Useita "jakopään" eli menoveden lämpötiloja tarvitaan, sillä lattialämmitystä, vesipattereita tai käyttövettä varten pumpulla tehdään eri lämpötiloja. Maalämpöpumppujen markkinointiviestinnässä viitataan tavallisesti näkyvimmin matalimman lämpötilan eli lattialämmityksen +35 asteen mukaan mitattuun lukuun. Näin saadaan kaikkein korkein COP. Tämän luvan ilmoittaminen on perusteltua, sillä lattialämmitys on maalämpöön suositeltavin ja uudisrakentamisessa myös yleisin lämmönjakotapa."
-
- Viestit: 177
- Liittynyt: 15.10.2019 23:07:10
Re: Lämmitysjärjestelmän tuumailua
--IMSL-- kirjoitti: ↑31.12.2019 15:49:44Näin se on. Kunnollisilla ilmavesilämpöpumpuillakin päästään 2,5 - 3 COP-lukemiin vuositasolla, maalämmöllä suurempiin.JRaaaaaa kirjoitti: ↑31.12.2019 14:29:558kW maalämpökoneen ottoteho on n. 2,5-3kw, eli kone kävisi lähes ympäri vuoden.
Eli olet lämmittänyt sähköllä..
Kunnollisella maalämpökoneella tehdään 18000kwh energia 5000-6000kwh sähkönkulutuksella.
Varmaan jonkinlaista kehitystä maalämpökoneissa tullut 30 vuodessa, mutta se ei selitä näin suurta eroa.
Jankkaamiseksi menee tuon kaikkitietävän trollin kanssa taas
Painu sinä vittuun täällä huutelemasta kun et tiedä asioista mitään....
-
- Viestit: 99
- Liittynyt: 23.05.2019 20:49:41
Re: Lämmitysjärjestelmän tuumailua
Itse mietin meidän toiseen taloon vilpin asentamista ja tein laskelmia joka suuntaan sekä vertasin sitä nyt taloa lämmittävään pellettiin niin väkisinkin voi arvioida että lämmityskustannukset ainakin tuplaantuisivat, jopa kylmempänä talvena kolminkertaistuisivat.
Päädyin siihen että teen ulos pienen lämpökeskuksen mitä todennäköisemmin ja ostan sinne kattilan vaikka torista, kun siellä niitä myydään melko uusia ihan pilkkahinnalla kun ihmiset vaihtavat maalämpöön.
Sähkön hinta ja varsinkin siirron hinta nousee tulevaisuudessakin sitä tahtia että mikään sähkölämmityksen muoto ei enää kiinnosta tippaakaan..
Päädyin siihen että teen ulos pienen lämpökeskuksen mitä todennäköisemmin ja ostan sinne kattilan vaikka torista, kun siellä niitä myydään melko uusia ihan pilkkahinnalla kun ihmiset vaihtavat maalämpöön.
Sähkön hinta ja varsinkin siirron hinta nousee tulevaisuudessakin sitä tahtia että mikään sähkölämmityksen muoto ei enää kiinnosta tippaakaan..
-
- Viestit: 10
- Liittynyt: 12.12.2019 12:50:18
Re: Lämmitysjärjestelmän tuumailua
[quote=Topituppurainen1 post_id=1283 time=1577775610 user_id=98
Kyllä minulle toimitettu pelletti on ollut vähintään certifikaatin mukaan 4.8 kWh/kg.
[/quote]
Lämpöarvo kyllä varmaan noin, mutta on sillä jokin hyötysuhdekin. Ei tuosta hyötylämpöä sentään tule kuin noin 4 kWh/kg sinne kattilaveteen. Olisiko hyötysuhde max 90%, todennäköisemmin useimmilla noin 85 %, joskus vielä paljon huonompikin. Kattilasta ja varsinkin lämpökeskuksesta on häviöitäkin, savukaasuhäviöistä puhumattakaan.
Mutta millaisia laitteita voisi olla tarjolla nykyään ikään kuin varavoimaksi vesi-ilmalämpöpumpun kaveriksi?
Onko ainut mahdollisuus lähteä soveltamaan ihan perinteisiä vai onko ilmaantunut jotain uutta?
Kyllä minulle toimitettu pelletti on ollut vähintään certifikaatin mukaan 4.8 kWh/kg.
[/quote]
Lämpöarvo kyllä varmaan noin, mutta on sillä jokin hyötysuhdekin. Ei tuosta hyötylämpöä sentään tule kuin noin 4 kWh/kg sinne kattilaveteen. Olisiko hyötysuhde max 90%, todennäköisemmin useimmilla noin 85 %, joskus vielä paljon huonompikin. Kattilasta ja varsinkin lämpökeskuksesta on häviöitäkin, savukaasuhäviöistä puhumattakaan.
Mutta millaisia laitteita voisi olla tarjolla nykyään ikään kuin varavoimaksi vesi-ilmalämpöpumpun kaveriksi?
Onko ainut mahdollisuus lähteä soveltamaan ihan perinteisiä vai onko ilmaantunut jotain uutta?